1   OPETUSSUUNNITELMA.. 3

1.1   Opetussuunnitelman laatiminen. 3

1.2   Opetussuunnitelman sisältö. 4

2   LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA.. 5

2.1   Lukiokoulutuksen tehtävä. 5

2.2   Arvoperusta. 5

3   OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN.. 7

3.1   Oppimiskäsitys. 7

3.2   Opiskeluympäristö ja -menetelmät 7

3.3   Toimintakulttuuri 8

3.3.1.Karstulan  lukion järjestyssäännöt 10

3.4   Opintojen rakenne. 11

3.5   Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa. 11

3.6 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa. 11

4   OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN.. 12

4.1   Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö. 12

4.2   Ohjauksen järjestäminen. 13

4.2.1 Työnjako. 13

4.3   Opiskelijahuolto. 14

4.4   Opiskelun erityinen tuki 14

4.5   Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus. 15

5   OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT. 19

5.1   Opetuksen yleiset tavoitteet 19

5.2   Aihekokonaisuudet 20

5.2.1 Aihekokonaisuudet  Karstulan lukiossa. 25

5.3   Äidinkieli ja kirjallisuus. 27

5.3.1     Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä. 27

5.3.2   Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä. 35

5.3.3   Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä. 41

5.3.4   Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä. 50

5.3.5   Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä. 56

5.3.6     Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä. 59

5.3.7   Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä. 65

5.3.8   Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille. 70

5.3.9   Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi viittomakielisille. 77

5.4   Toinen kotimainen kieli 78

5.4.1   Ruotsi 79

Syventävät kurssit 85

5.5   Vieraat kielet 86

Opetuksen tavoitteet 95

Arviointi 95

Kurssit 95

Pakolliset kurssit 96

Syventävät kurssit 99

5.6   Matematiikka. 106

5.7   Biologia. 117

5.8   Maantiede. 125

5.9   Fysiikka. 131

5.10   Kemia. 137

5.11   Uskonto. 140

5.11.1   Evankelis-luterilainen uskonto. 142

5.11.2   Ortodoksinen uskonto. 145

5.11.3   Muut uskonnot 147

5.12   Elämänkatsomustieto. 148

5.13   Filosofia. 152

5.14   Historia. 156

5.15   Yhteiskuntaoppi 162

5.16   Psykologia. 168

Keskeiset sisällöt 172

Keskeiset sisällöt 172

5.17   Musiikki 174

5.18   Kuvataide. 177

Opetuksen tavoitteet 177

5.19   Liikunta. 183

5.20   Terveystieto. 186

5.21   Opinto-ohjaus. 190

5.22 Koulukohtaiset soveltavat kurssit 192

5.22.1  ATK.. 192

5.22.2 Teatteritaiteen lukiodiplomi (Liite6.) 194

5.22.3. Liikennekasvatus (ajokorttikurssi) 194

5.22.4.Tekstiilityö. 194

5.22.5.Tekninen työ. 195

5.22.6. Kotitalous. 195

6   OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 197

6.1   Arvioinnin tavoitteet 197

6.2   Kurssisuorituksen arviointi 197

6.3   Oppiaineen oppimäärän arviointi 201

6.4   Lukion oppimäärän suoritus. 203

6.5   Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 204

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1   OPETUSSUUNNITELMA

 

1.1   Opetussuunnitelman laatiminen

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat

·        lukiolaki ja -asetus

·        valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta

·        Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista

·        koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma

·        lukioasetuksen 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

 

Opetussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta.

 

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita.

 

Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia.

 

Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.

 

Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

 

Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan.

1.2   Opetussuunnitelman sisältö

 

Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: 

·        toiminta-ajatus ja arvopainotukset

·        toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat

·        ohjaustyön suunnitelma

·        eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

·        tuntijako

·        kieliohjelma

·        tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain

·        itsenäisen opiskelun periaatteet

·        tietostrategia

·        yhteistyö huoltajien kanssa

·        yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa

·        yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa

·        erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus

·        kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

·        opiskelijahuolto

·        opiskelijan oppimisen arviointi

·        toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

 

Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa.

 

 

 

 


 

2   LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 

 

2.1   Lukiokoulutuksen tehtävä

 

Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä.

 

Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

 

 

2.2   Arvoperusta

 

Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

 

Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta.

 

Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä.

 

Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet.

 

Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.

 

Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin.

 

 

Karstulan lukio on inhimillisen kasvun lukio, jossa opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus itsenäiseen ja yksilölliseen kasvuun.  Tarjoamme oppilaille monipuolista ja kattavaa lukio-opetusta. Tavoitteena on itsenäinen, luova, yhteistyökykyinen ja vastuuntuntoinen ihminen, jolla on hyvä itsetunto.  Opiskelutaitojen kehittäminen, kansainvälisyyskasvatus ja  yrittäjyyskasvatus ovat mahdollisuuksien mukaan osa kaikkia oppiaineita.

 

 


3   OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

 

 

3.1   Oppimiskäsitys

 

Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.

 

Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.

 

3.2   Opiskeluympäristö ja -menetelmät 

 

Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia.

 

Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja.

 

Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella.

 

Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä.

 

Itsenäisestä opiskelusta sovitaan aina erikseen opiskelijan kanssa tapauskohtaisesti. Ratkaisuissa  noudatamme lukiolakia ja –asetusta ja koulun opetussuunnitelmaa.

 

 

3.3   Toimintakulttuuri

 

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

 

Lukiossa tavoitteena on  opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta.

 

Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle.

 

Karstulan lukio on hyvä yleislukio, joka järjestää  monipuolisia koulutuspalveluja.

Pakollisten kurssien lisäksi toiminnassa säilytetään laaja valinnaiskurssivalikoima hyödyntämällä luokattomuutta. Kurssitarjonnassa mahdollistetaan oman koulun painotukset ja tarjontaa monipuolistetaan oppilaitosten yhteistyöllä sekä verkko-opiskelulla. Oppilaita ja opettajia opastetaan verkko-opiskeluun.

 

 

Opiskelu ja oppiminen on tärkeä osa nuoren kehittymisessä aikuiseksi. Se on tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä, jolle koulu tarjoaa resursseja omilla opetusjärjestelyillään, joissa myös nuoren oma vastuu ja yritteliäisyys ovat olennainen osa. 

 

Opiskelun ohjauksella tuetaan eri aineiden opiskelua ja päättövaiheessa jatko-opintoihin hakeutumista. 

 

Oppilaan terveydestä huolehtivat kouluterveydenhoitaja ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan henkilökunta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee huolestumisen aihetta antaneiden oppilaiden asioita. Samalla  sovitaan tapauskohtaisesti, miten ja kuka asiaa hoitaa eteenpäin ja  mihin nuori ohjataan jatkotoimenpiteitä varten. Tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltajiin.

 

Yhteisössä toimitaan niin, että kaikilla on mahdollisuus oppia ja kehittyä työssään. Toiminta perustuu avoimuuteen, rehellisyyteen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen asioiden hoidossa. 

 

Koulun toimintaa arvioidaan vuosittain. Arviointikohteena ovat kunnan sivistystoimen arviointisuunnitelmassa mainitut asiat. Arviointi on olennainen osa toimintojen kehittämisessä. Arviointiin osallistuvat opiskelijat, koulun henkilökunta ja vanhemmat. Tärkeä osa arviointia ovat myös henkilökunnan kanssa käydyt epämuodolliset keskustelut. Niiden lisäksi käydään kehittämiskeskusteluja, joihin rehtori ja henkilökunta etukäteen valmistautuvat.

 

Toiminnan tavoitteena on oppiva organisaatio, joka perustuu jokaisen haluun oppia, oppia myös virheistä ja toisilta (hiljainen tieto, heikot signaalit). Tärkeä tavoite on myös hyvä elämä, joka perustuu aitoon vuorovaikutukseen ja ihmiskeskeisyyteen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


                                                                                      

JOHTAMINEN

 

 

3.3.1.Karstulan  lukion järjestyssäännöt

 

Järjestyssäännöillä luodaan edellytykset toimivalle koululle sekä edistetään yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta, opiskeluhalua ja hyviä tapoja.

 

Seuraavat järjestyssäännöt koskevat koulutyötä ja kaikkia koulun järjestämiä tilaisuuksia sekä opintoretkiä. Säännöt koskevat myös opiskelijoiden koululla järjestämiä tapahtumia.

 

1 .Opiskeljjan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (Lukiolaki 25§).

 

2. Tehokas opiskelu edellyttää säännöllisyyttä: Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 25§).

 

3. Koulusta poissaolot kirjataan ja opiskelijan tulee tehdä poissaoloista ryhmänohjaajalle kirjallinen selvitys, joka jätetään ryhmänohjaajan lokeroon.  Poissaolojen vaikutukset kurssin hyväksymiseen selvitetään kunkin kurssin yhteydessä. Luvaton poissaolo kurssilta  voi johtaa kurssin arvostelematta jättämiseen. Poissaolo on luvaton, jollei se johdu sairaudesta tai ole muutoin opettajan tai rehtorin hyväksymä. Tällöin kurssi on opiskeltava uudelleen.

Huoltajan pyynnöstä  voi ryhmänohjaaja myöntää luvan kahden päivän poissaoloon ja  yli kolmen päivän poissaoloon antaa luvan koulun rehtori. Sairastumisista on hyvä ilmoittaa ryhmänohjaajalle ja sopia mahdolliset järjestelyt.

 

4.  Tapaturman sattuessa jokainen on velvollinen auttamaan vähintäänkin ilmoittamalla asiasta nopeasti henkilökunnalle.

 

5.  Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Vahingosta on ilmoitettava opettajalle, rehtorille tai muulle henkilökunnan jäsenelle. Aiheuttamansa vahingon opiskelija on velvollinen korvaamaan. Jokainen huolehtii ympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Pyritään siihen, ettei koulun henkilökunnan työmäärää tarpeettomasti lisätä.

 

6.  Opettajien ja opiskelijoiden kulkuvälineet pysäköidään niille erikseen osoitettuihin paikkoihin.


8.  Tupakointi on kiellettyä koulutiloissa ja koulun alueella.

 

9.  Opiskelija ei saa esiintyä koulussa eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Päihtyneenä koulun tilaisuuksissa olevasta opiskelijasta ilmoitetaan huoltajille. Tarvittaessa otetaan yhteys myös poliisiin. )

 

10.Seuraamukset järjestyssääntöjen rikkomisesta perustuvat lukiolakiin (LL 26 §, 26 a §, 26 b §).

 

 

3.4   Opintojen rakenne 

 

Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5.

 

Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa.

 

Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa.   (Liite 5.)

 

 

 

3.5   Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa

 

Yhteistyötä Karstulan Evankelisen kansanopiston kanssa pyritään lisäämään siten, että  opiskelijat voivat suorittaa lukiossa hyväksyttäviä kursseja kansanopistossa. Samoin  kansanopiston opiskelijat voivat suorittaa lukiokursseja Karstulan lukiossa. Muiden ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa yhteistyötä toteutetaan yli maakuntarajojen.

 

3.6 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa

 

Yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen kanssa jatkamme siten, että Karstulan lukiossa voi edelleen suorittaa ITKP102 Ohjelmointi 1 –kurssin. Karstulan kunnalla on yhteistyösopimus sekä Jyväskylän yliopiston että Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä kehitetään edelleen  ammatti­korkeakoulujen ja yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Toimimme yhteistyössä myös työvoimahallinnon, aikuiskoulutuksen ja kolmannen sektorin sekä yritysmaailman kanssa.

 


4   OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

 

4.1   Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

 

Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta.

 

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

 

Huoltajilla on mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta.
Karstulan lukiossa järjestetään vanhempainilta joka vuositasolle ainakin kerran lukuvuodessa. Huoltajat saavat tiedon opiskelijoiden edistymisestä jaksotiedotteiden kautta. Opiskelijoille jaetaan lukuvuoden alussa opiskelijan opas, jossa on tietoa koulusta,  lukio-opiskelusta ja lukion käytännöist ä.  Lukuvuoden aikana sitä täydennetään erillisillä tiedotteilla ja lukion kotisivuilla.

Vanhempiin otetaan tarvittaessa yhteyttä riittämättömien kurssisuoritusten  ja runsaiden poissaolojen sekä mahdollisten käytöshäiriöiden takia. Täysi-ikäisten opiskelijoiden asiat hoidetaan ensisijaisesti opiskelijan itsensä kanssa, mutta tarvittaessa otetaan yhteyttä vanhempiin.

Opiskelijan kasvu itsenäiseksi nuoreksi aikuiseksi huomioiden huoltajiin ollaan yhteydessä varsinkin silloin, kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea opintoihinsa tai elämäänsä. Muutoinkin yhteistyötä tehdään ennen kaikkea opiskelijan ja kodin yksilöllisten tarpeiden mukaan.

 


 Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tukevat kunnan sosiaali- ja terveyshuollon tarjoamat palvelut.
 

 

 

 

4.2   Ohjauksen järjestäminen  

 

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.

 

Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.

 

Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin.

 

Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä.

 

 

4.2.1 Työnjako

 

Rehtori vastaa siitä, että opinto-ohjausta voidaan antaa. Hänen tehtävänään on tiedottaa lukio-opintoihin ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä.

 

Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinninsta.

 

Ryhmänohjaaja huolehtii oman ryhmänsä käytännön koulutyöhön liittyvästä ohjaamisesta ja tiedottamisesta ja pitää tarvittaessa yhteyttä koteihin.

 

Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamassaan oppiaineessa, auttaa oppimaan oppimisessa ja opiskelutaitojen kehittämisessä.

 

Opinto-ohjauksesta saa tietoja lukion opinto-oppaasta, erillisistä tiedotteista, Karstulan lukion kotisivuilta ja vanhempainilloissa.

 

4.3   Opiskelijahuolto 

 

Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä.  Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville.

 

Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä.

 

Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltotyöryhmässä.

 

Opiskelijahuollon tavoitteena on ylläpitää myönteistä ilmapiiriä ja turvallista työympäristöä. Vastuu opiskelusta on viime kädessä opiskelijalla itsellään, mutta hänen tukenaan ja apunaan toimivat kaikki opettajat ja lukion kanssa työskentelevät tahot ja viranomaiset.

 

Lukiossa on opiskelijahuoltotyöryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, tervey­den­hoitaja sekä tarvittaessa opettajia.

 

Myönteistä ilmapiiriä on luomassa omalta osaltaan myös oppilaskunta.

 

Opiskelun seurannan ja tukiopetuksen avulla pyritään ennalta ehkäisemään opiskeluun mahdollisesti liittyviä vaikeuksia.

 

4.4   Opiskelun erityinen tuki 

 

Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea.  Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.

 

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 §:n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja ‑asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.  

 

Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa.

 

Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi.

 

Opiskelijan erityisen tuen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja arviointia päivitetään tarpeen mukaan.

 

Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen ohjaussuunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat opinto-ohjaaja/rehtori, aineenopettaja/ryhmänohjaaja ja opiskelija itse.



 

4.5   Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

 

 

Yleistä

 

Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta.

 

Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 §:n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. 

 

Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 §:n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli,  myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 §:n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.

 

Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä ‑oppimäärän mukaan.

 

Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä ‑opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.    

 

 

Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä

 

Saamelaiset

 

Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan.

 

Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen.  Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista.  Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä.  Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä.

 

Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. 

 

Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken.  Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä − kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. 

 

Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta. 

 

 

 

Romanit

 

Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

 

 

Viittomakieliset

 

Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli.

 

Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä.

 

Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja ‑kulttuurin rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa sekä osata käyttää hyväkseen viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja.

 

Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista.

 

Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.

 

 

Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset

 

Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

 

Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä.

 

Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

 


5   OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

 

5.1   Opetuksen yleiset tavoitteet

 

Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa.

 

Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla.

 

Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi.

 

Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan.

 

Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia.  Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.

 

­­­­­­­­­­­­­


5.2   Aihekokonaisuudet

                                                                                                            

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja.  Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.

 

Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa

·        havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä,

·        esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta,

·        arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä

·        tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.

 

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

·        aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

·        hyvinvointi ja turvallisuus

·        kestävä kehitys

·        kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

·        teknologia ja yhteiskunta

·        viestintä- ja mediaosaaminen.

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. 

 

Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

 

 

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

 

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali.

 

Tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan

·        osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä

·        tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja

·        haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

·        omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen 

·        tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita

·        ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle

·        tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

 

Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.

 

 

Hyvinvointi ja turvallisuus

                     

Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.

 

Tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti

·        rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea

·        osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa

·        toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen

·        tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa

·        osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.

 

Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen.

 

 

                     

 

 

Kestävä kehitys

 

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.

 

Tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän

·        osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia

·        pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri

·        osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena

·        osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

 

Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja.  Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.

 

Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.

 

 

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

 

Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa.  Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.

 

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.  

 

Tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä

·        tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä

·        on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina,

·        arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja

·        osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa

·        pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

 

Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 

 

 

Teknologia ja yhteiskunta  

 

Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.

 

Tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia

·        ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan

·        osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin

·        ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen

·        oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

 

Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa.  Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.

 

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.

 

 

Viestintä- ja mediaosaaminen 

 

Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.

 

 

 

Tavoitteena on, että opiskelija

·        saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja

·        osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään

·        saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot 

·        pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan  tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä 

·        tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä  

·        tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä

·        saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

 

Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. 

 

5.2.1 Aihekokonaisuudet  Karstulan lukiossa

 

Aihekokonaisuuksien opetus tai osa siitä sisällytetään osaksi oppiaineiden kursseja. Aihekokonaisuuksia toteutetaan  myös soveltavina kursseina. Joitakin aihekokonaisuuksia käsitellään vuorovuosin painotetusti. Painotukset huomioidaan koulun vuosisuunnitelmassa.

 

 

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Vastuu omasta opiskelusta, koulutehtävistä huolehtiminen sekä omien
kykyjen monipuolinen käyttäminen ovat  sisäistä yrittäjyyttä, johon pyrimme opiskelijoitamme kaikin tavoin kannustamaan. Opiskelijoita vaaditaan hoitamaan asinansa sovittujen aikataulujen ja ohjeiden mukaan.

 

Oppilaat järjestävät oma-aloitteisesti opintoretken rahoittamiseen liittyvää rahankeräystoimintaa, josta vastaavat luokkien valitsemat yhdyshenkilöt.

 

 

Hyvinvointi ja turvallisuus

 

Koululla on Laaksolan koulun kanssa yhteinen turvallisuussuunnitelma.  Ongelmatilanteissa noudatamme kunnan sivistoimessa laadittua kriisisuunnitelmaa, joka on tehty moniammatillisena yhteistyönä.

Kaikkien kouluyhteisössä toimivien hyvinvointi on koulun toiminnan perusta. Sen lähtökohtana  yhteistyö, johon pyrimme opettajien keskuudessa, opettajien ja oulun muun henkilökunnan  kesken, sekä opettajien ja oppilaiden kesken.  

 

Kestävä kehitys

 

Kestävää kehitystä edistämme koulukiinteistön jätteiden lajittelulla. Myös oppikirjojen kierrätys on sitä.

 

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

 

Kulttuurien tuntemusta edistämme monipuolisissa kieliopinnoissa sekä eri aineiden, erityisesti historian, uiskonnon ja maantiedon kursseissa.

 

Viestintä ja mediaosaaminen

 

Koulun runsas tietotekniikan kurssivalikoma luo pohjan viestintä- ja mediaosaamiseen. Äidinkielen kurssit sisältävät puheviestinnän ja tekstin tuottamisen osuuden.  Myös vieraiden kielten opiskelu on viestintäkasvatusta.

 

 


5.3   Äidinkieli ja kirjallisuus         

 

 

5.3.1     Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä                                                            

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.

 

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.

 

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

 

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä 

·        syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen

·        oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa   

·        oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta  

·        syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista   

·        oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen  

·        syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa    

·        hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden   

·        osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa   

·        nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

 

 

Arviointi

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

 

 

Pakolliset kurssit 

 

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

 

 

1.  Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

 

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tekstikäsitystään

·        oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista

·        ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja ‑välineen kannalta 

·        oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin

·        tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua

·        syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.

 

Keskeiset sisällöt   

·        tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi

·        viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin

·        tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit

·        erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys

·        tekstien referointi ja kommentointi

·        omien viestintätietojen, -taitojen, ‑asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta

·        vuorovaikutustaidot ryhmässä 

 

 

2.  Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

 

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija                      

·        osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä

·        tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta

·        oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti

·        oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

 

Keskeiset sisällöt

·        tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta

·        informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi

·        kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

 

 

3.  Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

 

Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

·        syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä

·        kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen

·        oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

·        harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa ilmaisussaan.

 

Keskeiset sisällöt 

·        kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen

·        proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi

·        lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus

·        draama kirjallisuudenlajina

·        novellien, runojen ja draaman erittelyä

·        kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

 

 

4.  Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)   

 

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. 

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

·        syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan

·        osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta

·        osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta

·        oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.

 

 

 

 

Keskeiset sisällöt

·        suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia

·        vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos

·        argumentointitavat ja retoriset keinot

·        kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä

·        tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä

·        tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki

·        viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

 

 

5.  Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

 

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin 

·        oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen

·        pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan

·        kehittää omaa  ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

 

 Keskeiset sisällöt

·        eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta

·        tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa

·        tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin

·        oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti

·        oman tyylin hiontaa ja huoltoa

 

 

 

6.  Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

 

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen

·        arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle

·        tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.

 

Keskeiset sisällöt

·        teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään

·        suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta

·        kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa

·        suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja

·        kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

 

 

Syventävät kurssit

 

 

7.  Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista

·        kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

·        tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

 

Keskeiset sisällöt

·        vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

·        verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä

·        esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat

·        esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

·        puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

 

 

8.  Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä  

·        varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. 

 

 

Keskeiset sisällöt

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

·        tekstityypit ja tekstilajit

·        tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

·        tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

·        kielenhuoltoa

 

9.  Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) 

 

Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja

·        oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua

·        löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

·        osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

 

Keskeiset sisällöt

·        nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä

·        ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista

·        mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua

·        osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

 


5.3.2   Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä          

 

Äidinkieli toimii oppimisen perustana ja sen kautta ihminen jäsentää todellisuuttaan ja kommunikoi muiden ihmisten kanssa. Äidinkieli vahvistaa yksilöllistä ja kulttuurista identiteettiä sekä kehittää ajattelua, luovuutta ja eettistä tietoisuutta.

 

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on elämänhallinta-aine sekä keskeinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Oppiaine pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen, mikä sisältää kirjoitetun ja puhutun kielen lisäksi myös mediatekstejä ja erilaisia kuvia. Oppiaine saa sisältöjä lähinnä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän avulla omaksutaan uusia käsitteitä ja opitaan näkemään asioiden välisiä yhteyksiä, ajattelemaan loogisesti, pohtimaan sekä tarkastelemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoa kriittisesti. Kirjallisuuden ja kuvallisten viestintävälineiden avulla opitaan uusia asioita länsimaisen kulttuuriperinteen ohella myös muista kulttuureista. Kirjallisuuden opetus edistää myös persoonallisuuden kehitystä. Oppiminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa pyritään eri tieto- ja taitoalueiden toiminnalliseen integroimiseen. Näin toimitaan myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa.

 

Äidinkielen hallitseminen sekä suullisesti että kirjallisesti on oppimisen ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys. Siksi on tärkeää, että koulu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kielen kehittämiseksi niin oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus kuin myös muissa lukion oppiaineissa.

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä

·        oivaltaa kielen, kirjallisuuden ja oppimisen välisen yhteyden ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä lukiessaan, kirjoittaessaan, puhuessaan ja kuunnellessaan

·        käyttää kirjallisuutta ja kuvallisia viestintävälineitä hyödykseen ilon ja tiedon lähteinä sekä pohtii niitä

·        kehittää mielikuvitustaan ja oppimishaluaan omaksumalla kaunokirjallisuutta eri muodoissa, eri aikakausilta ja eri kulttuureista

·        syventää tietojaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti; osaa analysoida ja tulkita erilaisia tekstejä

·        oppii kirjallisuus- ja viestintätaitojensa avulla ymmärtämään tekstin ja kontekstin välistä suhdetta ja perehtyy erilaisten tekstien ja viestintävälineiden avulla demokraattisiin, humanistisiin ja eettisiin arvoihin, mutta tulee myös tietoiseksi tuhoavista voimista, joihin on reagoitava

·        syventää sekä suullisia että kirjallisia viestintävalmiuksiaan

·        syventää ja tarkentaa kielenkäyttöään, jolloin kielestä tulee monipuolisempaa ja viestinnän tavoitteet saavutetaan

·        sopeuttaa kielensä eri tilanteiden vaatimuksiin, sekä yksityisesti että julkisesti

·        tulee yhä varmemmaksi kirjoitetun ja puhutun kielen sääntöjen hallitsemisessa ja ymmärtää kielenhuollon yhteiskunnallisen ja yksilöllisen merkityksen

·        tiedostaa tekstin muotokieltä ja retorisia keinoja ja kykenee analysoimaan ja arvioimaan tekstin argumentaatiota sekä hyödyntämään kieltä vaikuttamiskeinona

·        osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti opinnoissaan sekä etsiä tietoa eri lähteistä, muokata, pohtia ja arvioida saamaansa tietoa

·        osallistuu kulttuurin eri muotoihin, kykenee nauttimaan siitä, hyödyntää sen mahdollisuuksia sekä luoda sitä itse, ymmärtää muita kulttuureja ja ihmisiä erilaisissa elinolosuhteissa.

 

Arviointi

 

Äidinkieli ja kirjallisuuden -kurssien arvioinnin tulee kohdistua oppiaineen kaikkiin osa-alueisiin. Kurssiarvosanaan sisältyvät kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä osallistumisaktiivisuus. Palautteen saaminen sekä opettajalta että koko ryhmältä on tärkeää opiskelijan puhe- ja kirjoitusvalmiuksien kehittymisessä. Opiskelijalle tulee myös tarjota tilaisuuksia itsearviointiin, joka voi tukea opiskelijan positiivista ja realistista kuvaa itsestään puhujana, lukijana tai kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjana on opiskelijan saama tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä, jolloin hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. 

 

 

Pakolliset kurssit

 

Kurssit rakentuvat aineen sisäistä integraatiota noudattaen ja ne muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia. Kaikilla kursseilla syvennetään kieli- ja kirjallisuustietoutta, kehitetään suullisia ja kirjallisia viestintävalmiuksia sekä luetaan runsaasti mielikuvitus- ja asiatekstejä. Opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset kurssit, hänelle on kehittynyt syvällinen tietoisuus kielestä ja hyvä kielitaito. Opiskelija on myös saanut paljon tietoa kirjallisista perinteistä ja eri tyylilajeista tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä sekä syventänyt taitojaan analysoida ja tuottaa eri tekstityylejä sekä pohtia niiden sisältöä ja tehtävää yhteiskunnassa.

 

 

1. Tekstien maailma (MO1)

 

Kurssi esittelee äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, jossa kieli, viestintä, kaunokirjalliset tekstit sekä asiatekstit sijoitetaan teoreettiseen viitekehykseen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa

·        syventää tietoisuuttaan eri tekstilajeista

·        tietää eri tapoja lukea, analysoida, tulkita ja tuottaa tekstejä

·        oppii valitsemaan kielenkäyttönsä tyylin tilanteen edellyttämällä tavalla

·        oppii tulkitsemaan kertovia tekstejä

·        oppii perusteet omien tuotosten suhteuttamisesta muiden kirjoittamiin teksteihin

·        osallistuu rakentavasti ryhmäkeskusteluun.

 

 

Keskeiset sisällöt

·        puhe- ja kirjakielen erot sekä eri tyylitasot

·        eri tekstilajeja ja niiden tehtävä yhteiskunnassa

·        oman lukemisen pohdintaa

·        kirjallisten tyylilajien historiaan tutustumista, etenkin novelli ja muunlainen lyhytproosa 

·        kaunokirjallisen tekstin analysointitapoja

·        aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet

·        ryhmäviestinnän perusteet

 

 

2.  Kertomakirjallisuus ja mediatekstit (MO2)

 

Kurssin painopiste on erilaisten tekstien laatimisessa tavoitteellisen viestinnän apukeinona.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii hyödyntämään retoriikan pääperiaatteita

·        tuottaa erilaisia mediatekstejä

·        oppii muokkaamaan ja analysoimaan pitkähköjä kertovia tekstejä

·        suunnittelee, esittää ja arvioi suullisen esityksen.

 

Keskeiset sisällöt

·        retoriikan pääperiaatteita suullisten ja kirjallisten tekstien jäsentelyn tukemiseksi

·        sanomalehtitekstejä sekä muita mediatekstejä

·        kuva- ja elokuva-analyysi

·        lähdekritiikki

·        kielen rakenteiden erittelyä

·        romaani kirjallisuuden tyylilajina

·        faktan ja fiktion erojen tarkastelua dokumenttiromaanin ja populaarikulttuurin pohjalta

·        kirjallisuusarvosteluja

 

 

 

 

 

3. Tekstit, kulttuuri ja identiteetti (MO3)

 

Kurssilla käsitellään kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Kurssilla keskustellaan myös suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta suhteessa ympäröivään maailmaan.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii ilmaisemaan omaa identiteettiä koskevia ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä sekä suullisesti että kirjallisesti

·        ymmärtää kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteen

·        kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisuutta käsittelevistä aiheista erilaisten painettujen ja digitaalisten lähteiden pohjalta

·        kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisten kirjailijoiden kirjoittamista teksteistä eri aikakausilta ja analysoimaan niitä

·        tuntee suomenruotsalaiselle kielenkäytölle ominaiset piirteet

·        oppii parantamaan tekstejään ja analysoimaan kielen muotoa käsiteltävästä kielenhuoltoteoriasta käsin.

 

Keskeiset sisällöt

·        ruotsin kielen alkuperä ja nykytila Suomessa

·        kaksikielisyys, murteet, slangi ja muita kielisosiologisia ilmiöitä

·        kielenhuollon käsite sekä yhteiskunnallisesta että opiskelijoiden omien tuotosten näkökulmasta

·        teksti-, lause- ja sanarakenteiden erittelyä

·        suomenruotsalainen kirjallisuus ja kirjallisuushistoria

·        valmisteltuja keskusteluja, esimerkiksi kurssin sisältöön liittyviä paneelikeskusteluja

 

 

4. Pohjoismaisia tekstejä (MO4)

 

Kurssilla käsitellään pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden historiaa, pohjoismaisia tekstejä, tekstejä kirjoitettuna pohjoismaisilla kielillä sekä pohjoismaista kulttuuria. Kirjallisuuden opetuksessa painotetaan näytelmäkirjallisuutta.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tunnistaa pohjoismaiset kielet sekä puhutussa että kirjoitetussa muodossa

·        omaa perusstrategiat tullakseen ymmärretyksi Pohjoismaissa

·        kykenee lukemaan ja tematisoimaan pohjoismaisilla kielillä, lähinnä tanskan ja norjan kielellä kirjoitettua mediatekstiä

·        hallitsee näytelmäkirjallisuuden keskeisen sanaston

·        oppii keskustelemaan näytelmäkirjallisuudesta sekä kirjoitetuista teksteistä käsin että esitettyjen näytelmien pohjalta

·        tuntee lausunnan periaatteet.

 

 

Keskeiset sisällöt 

·        pohjoismaisten kielten yhteinen tausta

·        pohjoismaisten kielten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia

·        Pohjoismaista kanssakäyntiä helpottavia keskustelustrategioita

·        käsitellyistä teemoista Pohjoismaita koskevien omien tekstien tuottamista

·        pohjoismaisen kaunokirjallisuuden tuotantoa

·        näytelmien analysointia ja teatterissakäyntejä

·        tekstien lukemista, dramatisointia ja jäsentämistä

 

 

 

5. Moderneja tekstejä (MO5)

 

Kurssilla käsitellään kirjallisuusanalyysia ja esitellään runo-, kuva- ja elokuva-analyysin peruskäsitteet. Etupäässä tarkastellaan modernia kirjallisuutta.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee eri tyylikeinoja ja osaa kommentoida tekstien, erityisesti lyyristen tekstien kuvakieltä

·        oppii tulkitsemaan, analysoimaan ja hahmottelemaan tekstejä

·        ymmärtää kirjallisuuden arvon ja tehtävän eri aikakausina sekä kirjallisuusvirtauksia modernin kirjallisuushistorian aikana. 

 

Keskeiset sisällöt

·        lyriikan analysointia: tyyli, rakenne, tulkinta

·        pohdiskelevien ja analysoivien tekstien tuottaminen

·        1900- ja 2000- lukujen kirjallisuus ja ismit

·        kirjallisuuskeskusteluja yleisön edessä

 

 

6. Tekstin valta (MO6)

 

Kurssilla käsitellään kielen välityksellä tapahtuvaa vallankäyttöä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii sekä suullisesti että kirjallisesti analysoimaan tekstin argumentointia ja arvioimaan kriittisesti mediatekstejä ja muunlaisia asiatekstejä

·        tuottaa sekä suullisia että kirjallisia tehokkaasti argumentoivia tekstejä 

·        kehittää kykyään analysoida kaunokirjallista tekstiä lukijalähtöisesti

·        oppii keskustelemaan, kuinka kirjailija käyttää kieltä, kirjoituksensa tyyliä ja sisältöä vaikuttamiskeinona

·        osaa ja rohkenee ilmaista ja perustella mielipiteitään keskustelussa

·        lisää tietoisuuttaan kuva- ja tekstitulvan yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä vaikutuksista.

 

Keskeiset sisällöt

·        argumentointianalyysi

·        mediatekstien analysointia ja tekstien sisällön, kielen, tyylin ja muotoilun eri suuntien analysointia

·        mainosanalyysi

·        lähdekritiikki

·        naisten ja miesten kielen erot

·        vanhempaa ja uudempaa tendenssikirjallisuutta

·        sekä käytännön tietoa että teoriatietoa suullisen keskustelun toteuttamisesta

 

 

Syventävät kurssit

 

 

7. Suullinen viestintä (MO7)

 

Kurssi antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää suullisen viestinnän tietojaan ja taitojaan sekä tietoa suullisen viestinnän tärkeydestä kaikissa yhteiskunnallisissa vuorovaikutustilanteissa.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

·        syventää tietojaan vuorovaikutuksesta ja suullisesta viestinnästä

·        kehittää ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis-, kuuntelu- ja keskustelutaitojaan

·        tuntee ja osaa analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä puhujan että viestin uskottavuuteen.

 

Keskeiset sisällöt  

·        viestintätilanteiden tyypillisiä piirteitä

·        verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä

·        käyttäytymismalleja neuvottelutilanteisiin, kokouksiin ja erilaisiin keskustelutilanteisiin

·        suullisen viestinnän kulttuurisidonnaisia, erityisesti suomenruotsalaisia, erityispiirteitä

 

 

8. Kirjoitus- ja tekstitaitojen syventäminen (MO8)

 

Kurssilla syvennetään ja kehitetään valmiuksia analysoida, tulkita, pohtia sekä tuottaa erilaisia tekstejä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää analysoivan ja kriittisen lukemisen taitojaan

·        sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään yhtenäisen ja loogisen tekstin laatiminen.

 

Keskeiset sisällöt

Seuraavia teemoja kerrataan ja syvennetään:

·        tekstilajit

·        tekstianalyysi ja tekstianalyyttisia käsitteitä

·        tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

·        kielen rakenne ja oikeakielisyys

 

 

9. Kirjallisuus ilon ja tiedon lähteenä (MO9)

 

Kurssi tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tietojaan, mielikuvitustaan ja oppimishaluaan monenmuotoisen kaunokirjallisuuden omaksumisen avulla.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kehittää luovan ajattelun taitojaan lukemisen avulla

·        vertaa eri aikojen ja eri kulttuurien tapaa käsitellä teemoja ja aiheita sekä suhteuttaa ne omaan aikaansa ja elämäntilanteeseensa 

·        ymmärtää, että kirjallisuus havainnollistaa ihmiselämän ikuisia kysymyksiä

·        kehittää taitojaan käyttää erilaisia kirjallisuustieteellisiä näkökulmia tekstejä tutkiessaan.

 

Keskeiset sisällöt

·        eri aikoja ja/tai eri kulttuureja käsittelevän kirjallisuuden temaattinen lukeminen

·        intertekstuaalisuus

·        analyyttinen ote kirjallisuudesta kirjoitettaessa

·        kirjallisuuden jäsentely ja muokkaus dramatisoinnin ja luovan kirjoittamisen avulla

 

 

 

5.3.3   Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä  

 

Äidinkielenä voidaan opettaa Suomessa puhuttuja saamen kieliä, joita ovat inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus korostaa ja vahvistaa kielen asemaa keskeisenä ja perustavaa laatua olevana tieto-, viestintä- ja kulttuuriaineena, joihin saamelaiskulttuuri antaa oman erityispiirteensä.  Kielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa tietoaineena yleissivistävää tietämystä ja näkemystä äidinkielen kaikkien osa-alueiden kokonaisuudesta.  Viestinnän välineenä äidinkieli vahvistaa kommunikointitaitoja suullisen, kirjallisen ja esittävän taidon osalta. Kulttuuriaineena äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa yksilöidentiteettiä ja tietämystä saamelaiskulttuurista korostaen sen erityispiirteitä ja ottaen huomioon sen yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja historiallisen kehityksen.

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta: äidinkielen myötä opiskelija omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa saamelaista identiteettiään. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus mahdollistaa vuorovaikutuksen myös eri maissa asuvien saamelaisten kesken sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.

 

Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- sekä kulttuuri- ja taideaine. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kieltä, kulttuuria ja historiaa. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.  Opetuksessa on otettava huomioon oppilaiden monikulttuurinen tausta sekä kaksi- ja monikielisyys.

 

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on sanataiteen ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri tulkintanäkökulmista. Kaunokirjallisuutta lukemalla saadaan aineksia eettiseen kasvuun, saamelaisen kulttuuri-identiteetin muodostumiseen, kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen sekä omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden saame äidinkielenä ‑opetus lisää tietoisuutta omasta kielestä ja kulttuurista. Se tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan sekä erilaisten viestinten käyttöön. Opetuksessa pyritään mahdollisimman pitkälle menevään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä aktiivisesti merkityksiä hakevana ja tuottavana viestijänä.

 

Saamen kieltä tulee käyttää rikastuttajana myös niissä oppiaineissa, joita opiskelijalle opetetaan suomen kielellä. Saamen kielen ja suomen kielen läheinen sukulaisuus antaa mahdollisuuksia monenlaisiin opiskelijoita hyödyttäviin vertailuihin. Saamen kielen merkitystä tulee korostaa ja sitä tulee käyttää sellaisten aihekokonaisuuksien opetuksessa, jotka liittyvät saamelaiskulttuuriin, saamelaisten historiaan, luontoon, elinkeinoihin, uskontoon ja taiteisiin.  Kirjallisuuden ja kielen opetuksessa tulee korostaa saamelaisen kulttuurin erityisasemaa. Opetuksessa tulee painottaa perinteistietämyksen ja suullisen tiedon asemaa ja sitä kautta saavutettavaa taitotietoa, koska kirjoitettu tieto on suhteellisen nuorta.

 

Opetuksen tavoitteet 

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        vahvistaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja lisää saamelaiskulttuurin tuntemustaan

·        syventää tietojaan kielestä, saamenkielisestä kirjallisuudesta, muusta saamelaistaiteesta, kulttuurista ja viestinnästä sekä osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä lukijana ja kirjoittajana, puhujana ja kuuntelijana sekä median käyttäjänä

·        syventää, täsmentää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen 

·        oppii ymmärtämään, mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa

·        syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana tekstien tavoitteista ja konteksteista  

·        oppii arvioimaan kriittisesti tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottajana ja tuottajana

·        syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa   

·        oppii käyttämään entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puhuttua että kirjoitettua kielimuotoa ja ymmärtää niiden eron

·        hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää kirjakielen merkityksen  

·        osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa  

·        osaa nauttia kulttuurista, arvostaa kulttuuritarjonnan monipuolisuutta ja kehittyy parhaimmillaan itsekin kulttuurin tekijäksi

·        saa valmiuksia edistää saamelaisten keskinäistä vuorovaikutusta yli valtakuntien rajojen

·        saa valmiuksia saamen kielen jatko-opiskeluun

·        kasvaa kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi jäseneksi.

 

 

 

Arviointi

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä osallistumisaktiivisuus. Henkilökohtainen palaute sekä vertaisryhmältä että opettajalta on opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjana on opiskelijan tietoisuus kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Päättöarvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan saavuttama kypsyys lukijana ja kielenkäyttäjänä.

 

Pakolliset kurssit 

 

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikkien kurssien sisältöihin kuuluu kirjallisuutta, puheviestintää ja kirjoittamista ja kielentuntemusta ja -huoltoa. Opiskelijaa ohjataan vaalimaan kielen puhtautta.

 

1.  Kieli, tekstit ja vuorovaikutus  (ÄIS1)

 

Opiskelijan tekstikäsitys syvenee, ja hänen taitonsa lukea yhä moninaisempia tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää ja arvioida viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tekstikäsitystään

·        oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin

·        perehtyy puhutun ja kirjoitetun kielimuodon tehtäviin ja ominaispiirteisiin, tulee tietoiseksi kielestä ja oppii arvioimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä kirjallisen ilmaisunsa tueksi oppii käsittelemään omaa tekstiään kielioppaiden avulla

·        tunnistaa tekstien havaitsemista ja tulkintaa ohjaavia tekijöitä 

·        ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja ‑välineen kannalta

·        oppii tunnistamaan keskeisiä tekstityyppejä ja ‑lajeja

·        tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua

·        oppii tarkastelemaan kaunokirjallisia tekstejä lukijalähtöisesti ja kommentoimaan niitä

·        pohtii kaksi- ja monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta sekä ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle

·        syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.

 

Keskeiset sisällöt

·        omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation tarkkailu ja erittely

·        erilaisia tapoja luokitella tekstejä 

·        kirjakieli, puhekieli, oman kielen päämurteet, monikielisyys ja kielellinen identiteetti

·        kielen varioivat piirteet

·        media- ja verkkotekstit puhutun ja kirjoitetun kielen välimaastossa

·        puheen ja kirjoituksen luonteenomaiset keinot

·        viestintätavoitteen, -tilanteen ja ­‑välineen vaikutus puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen

·        tekstien tulkintaa ohjaavia perustekijöitä, esimerkiksi tavoite, tekijä, tekstilaji, tekstityyppi

·        viestinnän tehtävät ja vuorovaikutuksen periaatteet

·        vuorovaikutustaidot ryhmässä

·        kaunokirjallisuuden, median ja tosielämän kertomuksia

·        erilaisten lukijapositioiden kokeilua

·        oman lukukokemuksen kuvaaminen ja jakaminen  

·        referointi ja kommentointi

 

 

2.  Tekstien rakenteita ja merkityksiä  (ÄIS2)

 

Opiskelija harjaantuu erittelemään erityisesti asiatekstien rakenteita ja merkityksiä ja oppii tekemään havaintoja tekstin suhteesta kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää erityisesti tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

 

Tavoitteet

Kursin tavoitteena on, että opiskelija  

·        oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi

·        oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstin erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä

·        harjaantuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvioiden pohjalta

·        osaa arvioida tekstien sisältöön, näkökulmaan, tyyliin ja muotoon liittyviä valintoja.

·        perehtyy puhe-esitysten ja kirjoitettujen tekstien tuottamiseen ja muokkaamiseen; oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja tai kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteidensa mukaisesti.

 

Keskeiset sisällöt

·        tiedonhankinta

·        tekstuaaliset keinot: lausetyypit ja rakenteet, sanavalinnat, näkökulman valinta, nimeäminen, lauserakenteet

·        teksti rakenteellisena kokonaisuutena: sidoksisuus, kytkennät ja muut viittaussuhteet

·        kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja sen hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

·        kirjoitelmien ja puhe-esitysten analyysi ja palautteenanto

·        informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esiintymistaidot

·        novellin erittelyä rakenteellisena kokonaisuutena ja kaunokirjallisuuden lajina

·        kaunokirjallisen tekstin analysointiin liittyviä käsitteitä: kerronta, kertoja, näkökulma, aihe, teema, motiivi

·        tekstinhuollon periaatteet

 

 

3.  Kaunokirjalliset tekstit  (ÄIS3)

 

Opiskelijoiden käsitys sanataiteesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä

·        kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia tulkintalähtökohtia ja tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen siten, että hän pystyy tuottamaan myös kirjallisen tai suullisen tulkinnan tekstistä ja osallistuu kirjallisuudesta käytävään keskusteluun

·        ymmärtää fiktion luonnetta ja osaa eritellä sen tapaa rakentaa kielen keinoin oma maailmansa sekä oppii vertailemaan fiktiivistä ja muuta kerrontaa

·        rohkaistuu kirjoittamaan fiktiivisiä tekstejä

·        harjaantuu sanoman kohdentamisen ja kontaktin taidoissa

·        syventää ilmaisukeinojensa hallintaa.

 

Keskeiset sisällöt 

·        kaunokirjallisen proosan erittelyä ja tulkintaa tarvittavaa käsitteistöä hyödyntäen

·        lyriikka kirjallisuudenlajina käsitteineen

·        novelli- ja runoanalyysi

·        omaa fiktiivistä ilmaisua eri lajeja kokeillen

·        kielen kuvallisuus

·        teatteri ja draama

·        esityksen kielellinen ja äänellinen havainnollisuus

·        kohdentamisen ja kontaktin taitojen harjoittelemista

 

 

4.  Vaikuttamisen keinoja  (ÄIS4)

 

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamiseen ja argumentointiin ja syventää niihin liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan erilaisia argumentatiivisia tekstejä. 

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida kriittisesti toisten näkemyksiä

·        syventää medialukutaitoaan ja pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja sen vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan

·        osaa tarkastella saamelaisen kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta

·        oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.

 

 

Keskeiset sisällöt

·        suora ja epäsuora vaikuttaminen

·        vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä

·        argumentointitavat, retoriikka ja vaikuttamisen keinot

·        argumentoivien tekstien rakenne ja kielenkäyttö

·        vaikuttamaan pyrkiviä puheenvuoroja, keskusteluja, väittelyitä tai neuvotteluja

·        tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki

·        viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

·        tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä

·        kirjallisuuden merkitys yhteiskuntakehitykselle

 

 

5.  Teksti, tyyli ja konteksti  (ÄIS5)

 

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa, vastaanottamisessa ja myös omien tekstiensä tuottamisessa.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja hahmottamaan siten saamelaisen kirjallisuuden ja muun viestinnän ja yhteiskunnan ilmiöiden vuorovaikutusta suhteessa muihin teksteihin

·        oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen

·        pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan 

·        kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

 

Keskeiset sisällöt

·        eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta

·        saamelaisen kirjallisuuden klassikkoteksteihin tutustumista

·        kontekstuaalisuus, muun muassa ihmiskuva, maailmankuva ja arvomaailma tekstien määrittäjinä

·        intertekstuaalisuus eli tekstien suhteet ja kytkökset muihin teksteihin

·        tyylin ainekset; sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin, lausemuodon vaikutus

·        kirjoitusprosessi sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen sen eri vaiheissa

·        essee tekstilajina

·        oman tyylin hiontaa ja huoltoa

 

 

6.  Kieli, kirjallisuus ja identiteetti  (ÄIS6)

 

Opiskelija muodostaa kokonaiskuvaa saamen kielen, saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja saamelaiselle yhteiskunnalle.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tuntemaan saamen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen

·        oppii hyväksymään saamelaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle

·        harjaantuu tarkastelemaan kielen ja viestinnän muutoksia, tunnistaa niihin vaikuttavia tekijöitä ja tiedostuu entistä paremmin omien kielenkäyttö- ja viestintätapojensa valintojen merkityksestä

·        tuntee saamelaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurin näkökulmasta, kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.

 

Keskeiset sisällöt

·        saamen kielen muotoutuminen ja nykyinen asema

·        kielen ja kirjallisuuden merkitys kansalle

·        saamelaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisuudesta

·        kieli heterogeenisena ja monikulttuurisena ilmiönä 

·        saamelaisten monikielinen identiteetti

·        teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: suullisesta kertomaperinteestä kirjoitettuun kirjallisuuteen

·        saamen kielen asema nykyään

·        kieliaiheinen kirjoitelma

·        saamen kielen kielenhuollon tavoitteita ja ongelmia

·        saamelaisen viestintäkulttuurin piirteitä.

 

 

Syventävät kurssit

 

7.  Puheviestintä    (ÄIS7)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista

·        kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan

·        tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

 

Keskeiset sisällöt

·        vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

·        verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä

·        esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat

·        esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

·        puheviestinnän kulttuuristen piirteiden ja puhekulttuurin tarkastelu

 

 

8.  Tekstitaidot   (ÄIS8)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä 

·        parantaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä.

 

Keskeiset sisällöt

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

·        tekstityypit ja tekstilajit

·        tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

·        tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

·        oikeinkirjoituksen normit

 

 

9.  Ajankohtaiset tekstit   (ÄIS9)

 

Opiskelija perehtyy saamelaisen yhteiskunnan kulttuuriseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja

·        oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua

·        pystyy löytämään nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistumaan niistä käytävään keskusteluun

·        osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

 

Keskeiset sisällöt

·        nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä

·        suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaisista kielen ja kulttuurin aiheista

·        mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua

·        lukija- ja kirjoittajayhteisöön osallistumista nykytekniikkaa hyödyntäen

 

 


5.3.4   Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä 

 

Romanikieli äidinkielenä ‑opetuksen tulee rakentaa romaniopiskelijan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä sekä edistää romaniväestön kansainvälistä yhteydenpitoa ja yhteenkuuluvuutta. 

 

Opetuksen tavoitteet

 

                Romanikieli äidinkielenä ‑opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        laajentaa ja syventää peruskoulussa aloitettua romanikielen oppimista tai muualla saavutettua romaanikielen osaamista

·        saavuttaa toimivan kaksikielisyyden niin, että romanikielen käyttöalue laajenee arjen tutuista puhetilanteista julkisemman kielenkäytön alueelle

·        etenee puhutun kielimuodon käyttämisestä kirjoitettuun kielimuotoon ja harjaantuu erityisesti puhuttuun ja kirjoitettuun asiatyyliin

·        pystyy käyttämään romanikieltä entistä vivahteikkaammin myös tunteidensa ja ajatustensa ilmaisussa

·        tuntee romanikielen historiaa, taustaa, kehitystä ja rakennetta ja ymmärtää sen kehittämiseen ja tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja haluaa itsekin vaikuttaa romanikielen elvyttämiseen

·        syventää tietojaan romanikulttuurista, sekä aineellisesta että henkisestä kulttuuriperinnöstä

·        ymmärtää vähemmistökielien ja ‑kulttuurien suhdetta valtakieliin ja ‑kulttuureihin ja niiden välisiä lainalaisuuksia

·        vahvistuu kieli- ja kulttuuri-identiteetiltään ja kasvaa kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi jäseneksi

·        saa avaimet eri puolilla maailmaa puhuttavien romanimurteiden ymmärtämiseen ja näin valmiuksia edistää romanien keskinäistä kansainvälistä yhteydenpitoa

·        saa valmiuksia jatkaa opintojaan, myös romanikielen opintoja, ulkomailla.

 

 

Arviointi

 

Romanikieli äidinkielenä ‑kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, aktiivisuus ja romanikulttuurin harrastuneisuus. Henkilökohtainen palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta on opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa, jonka avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään romanikielen puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

 

 

Pakolliset kurssit

 

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: puheviestintä, lukeminen, kirjoittaminen, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään puheviestinnän ja kirjoitetun kielen hallintaa, luetaan tekstejä ja syvennetään tietoja romanikulttuurista.

 

 

1.  Kielipohjan vahvistaminen  (ÄIR1)

 

Romanikielen lukiotasoisten opintojen alussa tulee tarkkailla ja eritellä opiskelijan romanikielen osaamista sekä hänen aikaisempia tietojaan ja tietoisuuttaan romanikulttuurista.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        laajentaa lähipiirissä ja peruskoulussa opittua arkielämän sanastoa ja ilmaisuja

·        perehtyy romanikielen äännerakenteeseen ja oppii kielen aitoa (normatiivista) ääntämistä

·        harjoittelee kielen perusrakenteita kiinnittämällä huomiota myös vanhoihin omaperäisiin piirteisiin

·        kehittää romanikielen taitojaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

 

Keskeiset sisällöt

·        romanikielen arkisanasto ja siihen liittyvä kulttuuri, esimerkiksi perhe-elämä, suku, kodin sisustus, esineet, vaatetus

·        sanojen suku ja rektiojärjestelmä

·        sijamuotojen rakentaminen vartalomuodon (akkusatiivin) pohjalta ja sen käyttö yksin ja prepositioiden kanssa

·        pienimuotoisia suullisia ja kirjallisia tuotoksia

·        keskusteluja

 

2.  Kielitaidon laajeneminen lähipiirin ulkopuolelle  (ÄIR2)

 

Opiskelijan sanavarastoa ja romanikielen rakenteiden tuntemusta laajennetaan niin, että hän harjaantuu käyttämään romanikieltä myös kotipiirin ulkopuolella olevissa tilanteissa.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tottuu asioimaan romanikielellä kodin ulkopuolisissa tilanteissa

·        laajentaa sanavarastoaan ja ilmaisukeinojaan

·        syventää kielen rakenteeseen liittyviä tietojaan ja taitojaan

·        lukee romanikieltä ja ‑kulttuuria käsitteleviä tekstejä.

 

Keskeiset sisällöt  

·        tekstejä ja puhetilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi ostoksilla käyntiin, kaupankäyntiin, työhön, harrastuksiin ja matkustamiseen

·        romanikielen lukusanoja, lukusanailmauksia (esimerkiksi hinnoista puhuttaessa), kalenteri- ja muita ajan ilmauksia

·        verbioppia ja verbilausekkeita

·        akkusatiivin käyttö omistusrakenteissa

·        romanien liikkumista ja elinkeinoja käsitteleviin teksteihin tutustumista

 

 

3.  Romanien suullinen ja kirjallinen perinne  (ÄIR3)

 

Opiskelija syventää tietojaan romanikielestä sekä suullisesta ja kirjallisesta kulttuuriperinteestä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan romanien suullisesta perinteestä

·        tutustuu romaniksi kirjoitettuun tai käännettyyn kirjallisuuteen

·        vahvistaa identiteettiään kertomisen ja tunteiden ilmaisun avulla

·        syventää tietojaan kielen sanastosta ja ilmaisukeinoista

·        laajentaa tietojaan romanikielen rakenteesta.

 

Keskeiset sisällöt  

·        romanikielisiä kertomuksia, tarinoita, satuja sekä lauluja ja runoja

·        romaniksi kirjoitetun ja käännetyn kirjallisuuden, esimerkiksi Raamatun tekstien, erittelyä ja tulkintaa

·        romanin abstraktia sanastoa ja kielikuvia

·        adjektiivit

·        sijamuotojen käyttö

·        lauseoppia

·        kertomista ja dramatisointia romanikielellä

 

 

4.  Romanikielen ja ‑kulttuurin historia ja levinneisyys  (ÄIR4)

 

Opiskelija syventää romanien elämän ja taustan tuntemustaan.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        perehtyy sekä oma- että muunkielisiin romanien alkuperää, levinneisyyttä, kielellisiä ryhmittymiä ja murteita käsitteleviin teksteihin

·        harjaantuu ylläpitämään kansainvälisiä yhteyksiä romaneihin

·        syventää sanastontuntemustaan ja tutustuu sanojen historiaan ja etymologiaan

·        laatii kirjallisia ja suullisia esityksiä kurssin teemaan liittyvistä asioista

·        tutustuu romanikielen elvyttämiseen ja kehittämiseen.

 

Keskeiset sisällöt 

·        kurssin aihepiiriin liittyviin artikkeleihin, esitelmiin ja tutkimuksiin perehtymistä

·        romanien kansainvälisiä kokoontumisia ja matkoja käsittelevään esine-, kuva- ja kirja- ym. materiaaliin tutustumista

·        yhteydenpitoa kirjeitse, sähköpostitse tai muun sähköisen viestinnän avulla

·        romanimurteisiin tutustumista

·        sanaston muotoutuminen ja kehittyminen (omaperäiset sanat, laina- ja vierassanat)

·        romaniperinteeseen liittyvää aluetta tai henkilöä käsittelevä kirjoitelma

·        keskustelua romanikielen kehittämistarpeista, kielenhuollosta ja romanikielen lautakunnan työstä

 

 

5.  Romanien kirjallisuus ja muu taide   (ÄIR5)

 

Opiskelija tutustuu romanikieliseen kirjallisuuteen ja muuhun romanikulttuuriin liittyvään taiteeseen. Kurssi voidaan integroida taitoaineisiin tai jonkin muun kielen kirjallisuusopintoihin.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutustuu romanikielellä julkaistuun tai romanikulttuuria käsittelevään kirjallisuuteen

·        oppii referoimaan, erittelemään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä, elokuvia ja näytelmiä ja tarkastelee niitä myös romanikielen ja ‑kulttuurin näkökulmasta

·        kehittää taitojaan erilaisten romanikielisten tekstien tuottajana.

 

Keskeiset sisällöt  

·        erilaisten romanikielisten ja romanikulttuuria käsittelevien Suomen ja maailmankirjallisuuden kaunokirjallisten tekstien, myös elokuvien ja näytelmien, analyysia, tulkintaa ja vertailua

·        kotimaiseen ja ulkomaiseen romanitaiteeseen tutustumista

·        kurssin sisältöön liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti

·        romanikielinen fiktiivinen tuotos, esimerkiksi runo, dialogi, pienoisnäytelmä, videofilmi

 

 

6.  Romanikieli ja ‑kulttuuri nyky-yhteiskunnassa  (ÄIR6)

 

Kurssilla laajennetaan opiskelijan romanikielen käyttöä yhdistys-, seurakunta- ja muun yhteiskuntaelämän aihepiireihin ja tilanteisiin.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kehittää suullista ja kirjallista ilmaisutaitoaan romanikielessä

·        kehittää vuorovaikutustaitojaan

·        syventää tietojaan romanikielen rakenteesta

·        syventää tietojaan romanikielten ja ‑kulttuurien nykytilanteesta.

 

 

Keskeiset sisällöt  

·        puheenvuoroja, lyhyitä puheita ja selostuksia kurssin aihepiiristä

·        erilaisiin romanikielisiin teksteihin, kuten esimerkiksi uutisiin, dokumentteihin, romanijärjestöjen verkkosivuihin tutustumista ja niistä keskustelemista

·        virallisten asiatekstien kieleen ja terminologiaan tutustumista

·        monimutkaisia romanikielen rakenteita, esimerkiksi infinitiivi- ja partisiippirakenteet

·        romaniperinteen erityislaatuun syventymistä, kuten esimerkiksi romanimusiikki, ‑puvut, juhlatavat 

 

 

 

Syventävät kurssit 

 

7.  Romanikielen puhetaito ja puhekulttuuri   (ÄIR7)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa romanikielen puhetaitoon ja romanikieliseen puhekulttuuriin liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

 

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan romanien puhekulttuurista sekä romanikielisen vuorovaikutuksen luonteesta ja ominaispiirteistä

·        kehittää romanikielellä puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan

·        tunnistaa ja osaa analysoida sekä  puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

 

Keskeiset sisällöt  

·        romanikielisten vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

·        verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä romanien näkökulmasta

·        esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat romanikulttuurin näkökulmasta

·        esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua romanikielellä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

·        romanien puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja romanien puhekulttuuria

 

 

8.  Kirjoittamisen ja tekstitaitojen kurssi   (ÄIR8)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa erilaisia romanikielisiä tekstejä.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja erilaisia romanikielisiä tekstejä

·        varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä romanikielellä.

 

Keskeiset sisällöt

·        tyypiltään ja lajiltaan erilaisten romanikielisten tekstien erittelyä

·        romanikielisen tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

·        romanikielen omaperäisten rakenteiden ja sanaston elvyttäminen

·        romanikielen huoltoa

 

 

 

9.  Ajankohtaista romanikielessä ja ‑kulttuurissa  (ÄIR9)

 

Opiskelija syventää tietojaan romanikulttuurista ja perehtyy nyky-yhteiskunnan kulttuuriseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen romanien näkökulmasta. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        käsittelee romanikielellä keskustellen ja kirjoittaen ajankohtaisia romanikielen, romanikirjallisuuden, romaniksi käännetyn ja romaneja käsittelevän kirjallisuuden sekä viestinnän teemoja

·        oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia romanikielisiä tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen romaanikulttuurissa ja osana yhteiskunnallista keskustelua

·        löytää romanikielisestä ja romaneja käsittelevästä kirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

·        osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

 

Keskeiset sisällöt  

·        romanikielistä kirjallisuutta ja romaniksi käännettyä kirjallisuutta

·        suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja romanikielellä ajankohtaisista kielen ja kulttuurin, erityisesti romanikielen ja ‑kulttuurin, aiheista

·        mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua romanien näkökulmasta

·        osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön nykytekniikkaa hyödyntäen

 

 

 

 

 

 


 

5.3.5   Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä 

 

Lukiossa viittomakieli äidinkielenä -oppimäärä noudattaa soveltuvin osin äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän rakennetta, tavoitteita ja sisältöjä. Viittomakieli äidinkielenä -opetuksen yleistavoitteena on vahvistaa oppilaan identiteettiä ja minäkuvaa viittomakielisenä ihmisenä sekä viittomakielisen yhteisön jäsenenä puhuttua kieltä käyttävässä ympäristössä. Tavoitteena on hyvä viittomakielen taito, jonka varaan rakennetaan suomen kielen ja muiden puhuttujen kielien sekä monipuolisten viestintä- ja opiskelutaitojen oppiminen. Lisäksi tavoitteena on viittomakielisen kulttuurin ja perinteiden tunteminen, joka on perustana identiteetin muodostumiselle, hyvän itsetunnon kehittymiselle, sosiaalisten suhteiden rakentamiselle, ajatusten ja tunteiden ilmaisemiselle sekä ajattelun, metakielellisten ja viestintätaitojen kehittymiselle. 

 

                      Opetuksen tavoitteet

 

Tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa reagoida toisten viittomiseen, kysyä ja keskustella viittomakielellä sekä perustella oman mielipiteensä

·        oppii käyttämään hyvää ja loogisesti selkeää viittomakielistä ilmaisua vivahteineen erilaisissa viestintä- ja yhteistyötilanteissa

·        oppii kertomaan ja kuvaamaan kokemuksiaan sekä spontaanisti että suunnitellusti

·        oppii ottamaan huomioon keskustelukumppanin kielelliset tarpeet ja rajoitukset ja osaa valita tilanteeseen sopivan esitysmuodon

·        tuntee viittomakielen käsitteet ja olennaiset sisällöt

·        oppii erottamaan pää- ja sivuasiat toisistaan, purkamaan syy- ja seuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä näkemästään viittomakielisestä esityksestä

·        kykenee luomaan ja tuottamaan luovia taiteellisia viittomakielisiä esityksiä

·        oppii hankkimaan tietoa eri lähteistä hyödyntäen viittomakielistä viestintäteknologiaa

·        oppii suhtautumaan tietoon kriittisesti sekä valikoimaan, arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa eri näkökulmista ja välittämään sitä viittoen eteenpäin

·        oppii vertailemaan viitottujen kielten erityispiirteitä puhuttuihin kieliin yleisesti sekä vertailemaan viittomakielisen kulttuurin ja suomalaisen viittomakielen piirteitä suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen syventäen metakielellisiä ja ‑kulttuurisia taitojaan

·        tuntee suomalaisen viittomakielen ominaislaadun muiden maiden kansallisten viittomakielten rinnalla

·        oppii toimimaan vieraskielisen kuuron kanssa ja käyttämään kansainvälistä viittomista hänen kanssaan

·        oppii käyttämään tulkkipalveluja ja tekemään yhteistyötä viittomakielen tulkin kanssa

·        tuntee viittomakielen ja viittomakielisen kulttuurin merkityksen oman identiteettinsä kehittymiselle ja henkiselle hyvinvoinnille.

 

Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia ÄIV sekä kurssin numeroa.

 

 

 

Keskeiset sisällöt  

 

Viittomakielen kurssien sisällöt noudattavat soveltuvin osin suomi äidinkielenä ‑kurssien keskeisiä sisältöjä siten, että niissä painottuu viittomakielen ominaispiirteet.

 

Viestintä

·        monipuolista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa; osallistumista pari-, pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyyn

·        erilaisten viittomakielisten kuvaamisten käyttämistä ja käytettyjen tapojen ilmaisemista

·        suomalaisen viittomakielen äänne- ja viittomien perusrakenteen, muoto-, lause- ja tekstirakenteiden sekä viittomanmuodostuksen ja viittomasanaston ja viittomiston sekä viittomanmuodostuksen keskeisten piirteiden analysoimista ja niiden vertaamista suomen kielen vastaaviin rakenteisiin

·        viittomakielen ymmärtämistä kehittävien strategioiden käytön harjoittelemista

·        viittomakielisten tekstien tekstitason valitsemista ja kirjallisuusanalyysien tekemistä

·        esiintymisviittomakielen harjoittelemista yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa

·        erilaisissa käytännön viestintätilanteisissa kulttuurien välisen viestinnän perusteiden soveltamista

·        erittelevien, pohtivien ja raportoivien viittomakielisten esitysten tuottamista 

·        medialukutaidon harjoittamista ja syventämistä

·        viittomakielisen viestintäteknologian käyttämistä 

·        muiden maiden viittomakieliin tutustumista

·        kansainvälisen viittomisen käyttöön perehtymistä

·        tulkattujen keskustelu- ja esiintymistilanteiden harjoittelemista 

 

Kielitietous

·        viittomien rakenteen ja viittomakielen kieliopillisiin prosesseihin liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden analysoimista

·        viittomanmuodostusprosessien ja taivutusprosessien sekä viittomakielen lauseopin tarkastelemista

·        kiinteiden ja produktiivisten viittomien sekä viittomakielisten idiomien merkitysten tutkimista

·        viittomiston tyylierojen tutkimista

·        viittomakielen sanakirjojen, eri viestintämedioissa ja verkoissa olevista oppimisalustoista ja lähteistä saatavien tietojen hankkimista ja käyttämistä

·        suomalaisen viittomakielen viittomiston, rakenteen ja kieliopin vertaamista muiden maiden viittomakieliin

·        viittomakielen rakenteen vertaamista suomen kieleen ja muihin puhuttuihin kieliin

 

Kulttuuritietoisuus

·        kuurosokeiden ryhmän erityispiirteisiin ja kommunikointitapaan tutustumista

·        muiden maiden kuurojen ryhmien erityispiirteisiin ja heidän käyttämäänsä viittomakieleen tutustumista

·        suomenkielisten kanssa tulkin välityksellä ja ilman tulkkia kommunikoimista

·        viittomakielisen ja puhuttua kieltä käyttävien kulttuurien erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelemista kulttuurien välisen viestinnän perusteiden ja kulttuurintutkimuksen peruskäsitteiden avulla

 

Kirjallisuus

·        erilaisten viittomakielisten teksti- ja tyylilajien vertailemista sekä niiden tuottamista

·        viittomakielisen kertoma- ja kulttuuriperinteen laajentamista ja syventämistä

·        oman sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin tarkastelun syventämistä oman maan ja eri maiden viittomakielisen kirjallisuuden avulla

 

 

 


 

5.3.6     Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä  

                                  

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ‑oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.

 

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä ‑opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä

·        osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa

·        hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten

·        kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa

·        parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä

·        tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita

·        perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa)

·        havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta

·        oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa

·        oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.

 

 

Arviointi

 

Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä ‑opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.

 

Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä ‑oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ‑kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä ‑oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä ‑kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ‑kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä ‑oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

 

 

Pakolliset kurssit 

 

 

1.  Perusteet hallintaan  (S21)

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti

·        tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa

·        pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä.

 

Keskeiset sisällöt

·        opiskelijan kielitaidon kartoitus

·        opiskelijan tausta ja kokemukset

·        kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen

·        lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka

·        parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot

·        suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet 

·        aineistopohjainen kirjoitelma

 

 

2.  Kieli käyttöön  (S22)

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa 

·        oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä

·        oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja.

 

Keskeiset sisällöt

·        kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

·        erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä

·        eri asiointitilanteita

·        hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia

·        kielen lausetason perusrakenteet

peruslauseen rakentaminen

peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti

suomen kielelle ominaiset lausetyypit     

·        sananmuodostuskeinot

 

 

3.  Kielellä vaikutetaan  (S23)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin

·        rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen 

·        oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan

·        tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana

·        parantaa  kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita.

 

Keskeiset sisällöt

·        mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia

·        asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia

·        perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti

·        ryhmäkeskustelutehtäviä

·        kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana

·        nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua

·        vertailumuotoja ja rektioseikkoja

 

4.  Syvemmät tekstitaidot (S24)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen

·        harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta.

 

Keskeiset sisällöt

·        erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä 

·        tekstin tuottamista erilaisista aineistoista

·        luovaa kirjoittamista

·        referointia

 

5.  Suomalainen kulttuuri tutuksi  (S25)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin

·        hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen.

 

Keskeiset sisällöt

·        kirjallisuuden keskeisiä lajeja

·        suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos

·        opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti

·        yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely

 

 

6.  Kohti toimivaa kaksikielisyyttä  (S26) 

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä

·        syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan

·        vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla. 

 

Keskeiset sisällöt

·        vaativien kielen rakenteiden kertaamista

·        kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä

·        sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta

·        rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia

·        suomalainen kaunokirjallinen teos

 

 

 

Syventävät kurssit

 

 

7.  Puhekieli tarkasteluun  (S27)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin

·        oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa.

 

Keskeiset sisällöt

·        suomen puhekielen kielioppia

·        suomen puhekielen erityispiirteitä   

·        yleispuhekieli, murre, slangi

·        puhekielen erityispiirteitä

·        itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi

·

 

8.  Erilaisten tekstien kirjoittamista  (S28)

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan

·        varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin.

 

Keskeiset sisällöt

·        kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys

·        kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu

·        pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia

·        ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan

·        kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet

·        jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa

·        kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan

 

 

 

9.  Tekstien maailmassa  (S29)

 

Tavoitteet 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi

·        parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan.

 

 

Keskeiset sisällöt

·        erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista

·        vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos

·        kirjailija- tai teosesittely

·        kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista

·        käännösharjoitus


 

5.3.7   Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä    

 

 

Opetuksen tavoitteet

 

Suomen ruotsinkielisten lukioiden ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 

·        kehittää ruotsin kielen tietonsa ja taitonsa niin hyväksi, että hän kykenee opiskelemaan ruotsiksi, hyödyntämään ruotsinkielistä kirjallisuutta ja tiedotusvälineiden tarjoamaa tietoa sekä luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia kontakteja ruotsin kielellä

·        oppii ilmaisemaan itseään, rohkenee keskustella ja argumentoida ruotsin kielellä niin koulussa, jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin

·        tiedostaa tärkeimmät suomenruotsalaisen arkikielen, jopa murteellisen puhekielen ja yleiskielen erot sekä oppii ymmärtämään selkeää ruotsinruotsia televisiossa ja radiossa

·        omaksuu ruotsin äänne-, muoto-, lause- ja virkerakenteen, oppii analysoimaan kieltä sanakirjojen, kielioppien, oikeakielisyysoppaiden tai yksilöllisen ohjauksen avulla niin, että hänen kielitaitonsa paranee ja kehittyy

·        oppii lukemaan ja hyödyntämään erilaisia tekstejä eri oppiaineiden opinnoissa, ainekirjoituksessa ja erilaisissa opetukseen liittyvissä keskustelutilanteissa

·        oppii lukemaan ja kuuntelemaan ruotsinkielistä kirjallisuutta teatterin, elokuvan ja tiedotusvälineiden avulla; tutustuu lähemmin vähintään yhden tunnetun ruotsinruotsalaisen tai suomenruotsalaisen kirjailijan tuotantoon

·        perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, erityisesti Suomen ruotsinkieliseen ja kaksikieliseen kulttuuriin

·        havainnoi ja arvioi omien taitojensa etenemistä sekä omaksuu positiivisen asenteen kieliä ja kielten oppimista kohtaan

·        tulee yhä tietoisemmaksi omasta ja perheensä kaksi- tai monikielisyydestä ja kielen merkityksestä kulttuurille ja identiteetille

 

Arviointi 

 

Saadakseen hyvää osaamista vastaavan arvosanan vieraskielisen opiskelijan tulee saavuttaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen taso B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito) ruotsin kielen kuullun ymmärtämisessä ja luetun ymmärtämisessä ja taso B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) puhumisessa ja kirjoittamisessa. Suullinen kielitaito saattaa kuitenkin vaihdella riippuen opiskelijan kielikontakteista koulun ulkopuolella.  

 

Mikäli opiskelija on valinnut ruotsi toisena kielenä -oppimäärän, tulee hänet myös arvioida kyseisen oppimäärän vaatimusten mukaisesti riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei. Ruotsi äidinkielenä ‑oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti ruotsi toisena kielenä -kursseihin. Ruotsi toisena kielenä -kurssit korvaavat ruotsi äidinkielenä ‑oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.  

 

 

Pakolliset kurssit

 

 

1. Perusteet hallintaan (R21)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tyydyttävästi käyttämään opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä suullisesti että kirjallisesti

·        tulee entistä tietoisemmaksi ruotsin kielen erityispiirteistä verrattaessa opiskelijan omaan äidinkieleen ja mahdollisiin aiempiin koulukieliin

·         rohkenee osallistua sekä opetus- että ryhmäkeskusteluihin luokassa

·        oppii kirjoittamaan ja kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan.

 

Keskeiset sisällöt  

·        opiskelijan kielitaidon kartoitus

·        opiskelijan tausta ja kokemukset

·        kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen

·        lukion opiskelukulttuuri, luku- ja opiskelutekniikka

·        haastatteluja ja suullisia esityksiä arkipäivän asioista ja tilanteista

·        ruotsin kielen tärkeimpien äänne- ja lauserakenteiden erityispiirteiden tarkastelua opiskelijoiden puheen ja kirjallisten tuotosten perusteella

·        keskustelua sosiaalisista ja kulttuurisista eroista

 

 

2. Teksti ja dialogi (R22)

 

Tavoitteet

Kursin tavoitteena on, että opiskelija

·        alkaa lukea enemmän ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta

·        ymmärtää ainakin selkeää ruotsinruotsia tiedotusvälineissä

·        kykenee seuraamaan nopeatempoistakin keskustelua ja väittelyä

·        tuntee eri tyylilajeja

·        osaa hyödyntää kirjaston ja Internetin tarjoamia palveluja

·        ymmärtää jossakin muodossa eri puhetyylejä ja murteita.

 

Keskeiset sisällöt

·        esimerkkejä kaunokirjallisuuden eri lajeista, myös runoutta, näytelmäkirjallisuutta ja elokuvia  

·        maailmankirjallisuuden tunnetuimpia kirjailijoita mielellään opiskelijan kieli- ja kulttuuritausta huomioon ottaen

·        dialogeja ja muuta tilannesidonnaista puhetta

·        ääneen lukeminen ja sujuva lukeminen

·        teatteri

 

 

3. Kieli ympärillämme (R23)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kykenee ottamaan huomioon tilanteen asettamat vaatimukset omassa kielenkäytössään ja tiedostaa kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet

·        kykenee tekemään eron kielen eri rekisterien ja muodollisuusasteen välillä niin puheessa kuin kirjoituksessa

·        hallitsee myös pitkähköjä virkkeitä ja huomaa, kuinka sanastoa voi rikastuttaa ja laajentaa.

 

Keskeiset sisällöt 

·        erilaisia kielenkäyttötilanteita

·        asiatekstejä verrattuna kaunokirjallisiin teksteihin

·        erilaisten palvelutilanteiden kieli

·        kaunokirjallisia arkielämän kuvauksia, mielellään suomenruotsalaisia

·        kirjallinen ja suullinen raportointi

·        ruotsin aikamuodot ja tapaluokat, vaikeahkoja verbi- ja prepositiofraaseja

·        adjektiivi ja adverbi

 

 

4. Suomenruotsalainen, suomalainen ja pohjoismainen kulttuuri ja identiteetti (R24)

 

Kurssilla keskitytään Suomen ruotsinkielisyyteen, suomenkielisyyteen ja kaksikielisyyteen maahanmuuttajan näkökulmasta opiskelijoiden aiemmat opinnot, kokemukset ja muiden oppiaineiden sisällöt huomioon ottaen. Tiedotusvälineiden tarjoamien ohjelmien ja artikkelien avulla käsitellään myös muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja monikielisyyttä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietämystään paikallisyhteiskunnasta, sen historiasta ja kulttuurista lukemisen ja haastattelujen avulla

·        saa yleiskäsityksen Suomesta, Suomen ruotsalaisalueista, maan vähemmistöistä ja Pohjoismaissa tapahtuvista muuttoliikkeistä ajankohtaisten asioiden, tiedotusvälineiden, karttojen, oppaiden sekä hakuteosten kautta

·        oppii ottamaan selvää asioista, pohtimaan kielen merkitystä identiteetille sekä kykenee osallistumaan yhteiskuntaelämään ja yhdistystoimintaan.  

 

Keskeiset sisällöt  

·        artikkeleita, esitteitä, kotisivuja sekä kirjallisuutta paikallisyhteiskunnasta

·        artikkeleita, ohjelmia ja faktatietoa Suomesta, suomalaisesta yhteiskunnasta sekä myös muista Pohjoismaista

·        kuvauksia maan eri osista

·        suomenruotsalaisia kirjailijoita ja heidän tuotantoonsa tutustumista, erityisesti kuvauksia elämästä ja kiinnostavista ihmisistä eri aikoina eri puolilla Suomea

·        kaunokirjallinen työ ja sen jonkinmuotoinen esitys

 

 

5. Tekstien tulkinta ja tuottaminen (R25)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kykenee analysoimaan erilaisia tekstejä, kommentoimaan ja tulkitsemaan niiden sisältöä

·        oppii etsimään tietoa ja arvioimaan sitä sekä kykenee kohtaamaan erilaisia mielipiteitä

·        oppii jäsentelemään ja tarkastelemaan kriittisesti omia tekstejään

·        kiinnittää huomiota oikeakielisyyteen, viittauksiin, kielikuviin sekä kuvamateriaaliin

·        oppii jossain määrin analysoimaan ja arvioimaan taidetta, runoja sekä proosatekstejä kirjoitelmien ja arvostelujen pohjana.

 

Keskeiset sisällöt  

·        ruotsin kielen erityispiirteitä sekä oikeakielisyyskysymyksiä opiskelijoiden omien tuotosten pohjalta

·        tekstianalyysin ja argumentoinnin menettelytapaan tutustumista

·        kuvataide, runot ja kaunokirjalliset otteet kirjoitelmien laatimisen pohjana

·        lainaus sekä viittaaminen teksteihin, lähteisiin ja lausumiin

·        tekstin asu ja toimittaminen; painotuote ja kirjallisuushaku

 

 

6. Kieli ja vaikuttaminen (R26)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii lukemaan asiatekstejä ja seuraamaan erityisesti tiedotusvälineissä käytäviä julkisia keskusteluja, ymmärtää tekstin keskeisen sisällön ja erottaa tosiasiat mielipiteistä

·        ymmärtää tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen vaikutusvallan, pystyy ottamaan kantaa niiden välittämään viestiin ja rohkenee ilmaista omia mielipiteitään

·        ymmärtää kaunokirjallisten tekstien päähenkilöiden maailmaa, ajatuksia ja mielipiteitä

·        tulee varmemmaksi ruotsin kielen lukijaksi ja kykenee lukemaan myös pitkähköjä virkkeitä ja kappaleita sekä aikaisempia tietoja vaativia ja abstrakteja tekstejä.

 

Keskeiset sisällöt

·        ajankohtaisohjelmia ja niiden synty

·        asiatekstin ja kaunokirjallisuuden analysointia

·        mainonta ja ilmoituksia

·        ohjelma- ja tekstitarjonnan kriittistä valitsemista, seuraamista ja arviointia

·        omien mielipiteiden ilmaisua ja ajankohtaisista asioista keskustelua mielipidetekstin pohjalta pareittain ja pienryhmässä

·        vaikeampia lause- ja virkerakenteita; erilaisia sivulauseita

·        numeraalit, pronominit, lyhenteet ja vierassanat

 

 

Syventävät kurssit

 

7. Syvempi tekstinhallinta (R27)

 

Kurssilla pyritään parantamaan opiskelijoiden oikeakielisyyttä heidän kirjallisissa tuotoksissaan, vahvistamaan heidän lukutaitoaan, tulkinta- ja analysointikykyään sekä ohjeistaa heitä hyödyntämään erilaisia materiaaleja kirjoitelmia laatiessaan.

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää analyyttisen ja kriittisen lukemisen taitojaan

·        oppii varioimaan ja kehittämään ilmaisuaan

·        oppii jäsentämään, korjaamaan ja viimeistelemään kirjoittamiaan tekstejä

·        pohtii tekstin sisältöä omista kokemuksistaan ja mielipiteistään käsin sekä ilmaisee ajatuksensa selkeästi.

 

Keskeiset sisällöt  

·        erilaisia tekstejä useammilta aihealueilta kuin kurssilla 6

·        sisältökysymyksiä ja tiivistelmiä

·        oikeakielisyysharjoituksia, esimerkiksi muunnos- ja täydennystehtäviä sekä ilmaisun toistamista toisin sanoin

·        tyyli- ja muunteluharjoituksia

·        kirjallisia kypsyyskokeita ja eritasoisia testejä

 

 

8. Suullinen viestintä (R28)

 

Kurssin ensisijaisena tavoitteena on kehittää vierasta kieltä äidinkielenään puhuvan opiskelijan ruotsin kielen suullista viestintätaitoa niin, että hänestä tulee entistä taitavampi ja rohkeampi viestijä.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        kykenee osallistumaan esitelmiin, luentoihin sekä keskusteluihin ruotsin kielellä myös silloin, kun ne toteutetaan akustisesti vaativissa olosuhteissa ja kun puhe etenee nopeasti tai aihe käsittelee vaikeahkoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisia asioita

·        rohkenee osallistua keskusteluihin ja väittelyihin ruotsin kielellä sekä ilmaista näkökantansa

·        kykenee valmistelemaan ja pitämään lyhyitä esityksiä ruotsin kielellä

·        rohkenee ajaa kieliryhmänsä asiaa ja puolustaa kieliryhmänsä kieltä ja kulttuuria sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa

·        tietää tulkkauspalveluista sekä siitä, miten ja milloin tulkkia ja kielenkääntäjää voi käyttää apuna.

 

 

 

Keskeiset sisällöt  

·        esitelmiä ja keskusteluja luokkahuoneessa, viestimien välityksellä, sähköisten keskustelufoorumien välityksellä tai opintokäynneillä

·        muistiinpano- ja kokoustekniikka

·        ruotsin- ja suomenkielisten kokous-, puhe- ja keskustelutapojen vertailua muiden maiden ja kulttuurien tapoihin

·        erilaisia teknisiä apuvälineitä

·        virallisten kielikokeiden ja diplomien vaatimustasot ja sisältö

 

 

9. Kirjallisuus tiedon ja ilon lähteenä (R29)

 

Kurssilla on sama päätavoite kuin ruotsi äidinkielenä -oppimäärän kurssilla 9, mutta sitä sovelletaan opiskelijoiden kielitaitoa, lukukokemuksia ja heidän alkuperämaansa edustaman kulttuuripiirin kirjallisuutta vastaavaksi. Kurssi voi pohjautua teemoihin, jolloin kirjallisuutta etsitään ja sitä luetaan tietystä aihepiiristä tai tietystä kirjallisuuden lajista. Se voi perustua kirjallisuuden dramatisointiin tai lähitaiteiden opiskeluun, kuten kuvataiteeseen, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja tanssiin jonkin teeman ympärille rakentuneena. 

 

5.3.8   Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille

 

Saamelaisten kotiseutualueen lukioissa voidaan opettaa saamen kieltä äidinkielenä ja myös muiden aineiden opetus ja opiskelu voi kokonaan tai osittain tapahtua saamen kielellä. Opiskelija voi silloin valita, opiskeleeko hän suomea tavallisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan vai tämän, erityisesti saamenkielisille laaditun oppimäärän mukaan. Tämän oppimäärän tehtävänä on yhdessä eri aineiden suomenkielisen opetuksen ja opiskelun sekä myös saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kanssa varmistaa opiskelijan kielellinen kehitys kaksikieliseksi kansalaiseksi, jolla on valmiudet toimia sekä saameksi että suomeksi monikielisissä ja ‑kulttuurisissa yhteisöissä sekä menestyä jatko-opinnoissa.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 

·        saavuttaa erityisesti saamelaisalueilla tarvittavan kaksikielisyyden ja toimivan kulttuuri-identiteetin 

·        saa opinnoissaan ja yhteiskunnassa tarpeelliset suomen kielen ja viestinnän tiedot ja taidot niin, että hänellä on kielelliset edellytykset hoitaa henkilökohtaisia yhteyksiään ja kansalaisen tehtäviä

·        saa taidot ja rohkeuden ilmaista itseään selkeästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä suullisesti ja kirjallisesti erilaisten viestintätilanteiden edellyttämällä tavalla

·        laajentaa suomen kielen sana- ja ilmaisuvarastoaan arkikielen sanastosta koulun eri oppiaineiden sanaston hallintaan sekä erilaisten tekstien lukemiseen, tulkintaan ja käyttöön

·        tottuu seuraamaan myös suomenkielistä lehdistöä ja sähköistä viestintää

·        perehtyy Suomen kirjallisuuteen ja kulttuuriin saamen kielen ja kulttuurin näkökulmasta sekä tutustuu suomen kielen avulla myös maailmankirjallisuuteen

·        saa aineksia vertailla saamen ja suomen kielen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sukukielinä ja oppii ymmärtämään kielen ja kulttuurin yhteyksiä

·        oppii arvostamaan ja ymmärtämään sekä suomen kielen että saamen kielen merkitystä kaksikielisissä yhteisöissä sekä näkemään omat mahdollisuutensa toimia ja vaikuttaa niissä kaksikielisenä jäsenenä.

 

Arviointi

                                                                

Arvionnissa otetaan huomioon opiskelijan saamenkielinen tai kaksikielinen tausta, varsinkin siinä tapauksessa, että myös muiden aineiden opetus ja opiskelu perusopinnoissa on tapahtunut tai edelleen tapahtuu pääasiallisesti saameksi. Suomi saamenkielisille -oppimäärän tavoitteiden saavuttamista ei arvioida opetussuunnitelman perusteiden liitteenä olevaa kielitaidon kuvausasteikkoa käyttäen. Kielitaidon eri osa-alueiden lisäksi otetaan huomioon opiskelijan taito käyttää suomen kieltä välineenä opinnoissaan ja muihin oppimäärässä mainittuihin viestinnällisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin. Siihen kuuluu myös opiskelijan pystyvyys itse arvioida kielitaitoansa ja kehittymistarpeitaan. 

 

 

 

Pakolliset kurssit

 

1.  Perustaitojen varmentaminen  (SUS1)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tunnistaa suomen kielelle tyypillisiä, varsinkin saamen kielestä poikkeavia rakenteita ja ilmaisutapoja sekä parantaa niiden hallintaa suomenkielisessä vuorovaikutuksessa ja kirjallisissa tuotteissaan 

·        varmentaa perussanaston hallintaa varsinkin niissä oppiaineissa, joita hän lukiossa kokonaan tai osittain opiskelee suomeksi sekä oppii hakemaan tietoa ja käyttämään sitä hyväkseen opinnoissaan

·        tottuu kuuntelemaan suomen yleiskieltä koulussa ja tiedotusvälineissä, tarkkailemaan kielenkäyttöään, havaitsemaan omassa ja muiden puheessa interferenssiä ja murteellisia piirteitä sekä ymmärtää tilanteen ja aiheen merkityksen ilmaisutapojen ja puhetyylin valinnalle

·        tutustuu alustavasti vapaavalintaisin esimerkein suomalaiseen ja suomeksi käännettyyn kirjallisuuteen sekä kiinnostuu lukemaan ja käyttämään kirjastopalveluja. 

 

Keskeiset sisällöt

·        suomen kielelle tyypillisiä rakenteita ja ilmaisutapoja, jotka saamenkielisyyden tai puuttuvan harjoittelun vuoksi osoittautuvat vaikeiksi, ainakin äänne- ja muototasolla sekä puheessa että kirjoituksessa

·        esimerkkejä suomenkielisistä asiateksteistä ja käsitteistöstä, joita tarvitaan muissa oppiaineissa ja tiedonhaussa

·        yleiskielisiä äänitteitä ja ohjelmia radiosta ja televisiosta sekä niiden vertailua omaan ja ympäristössä esiintyvään puheeseen

·        nuoria kiinnostavia kaunokirjallisia otteita, kirjaston kokoelmat ja niiden käyttö

 

 

2.  Kieli käyttöön  (SUS2)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii ilmaisemaan itseään entistä monipuolisemmin ja täsmällisemmin eri tarkoituksiin sekä löytämään omia ilmaisutapoja

·        oppii käyttämään luettua, kuultua ja nähtyä kirjoittamisen ja muun ilmaisun pohjana

·        ymmärtää, tiedostaa ja tarpeen tulleen osaa myös itse käyttää suomen kielelle tyypillisiä vaativia syntaktisia rakenteita, kuten infinitiivejä, partisiippeja ja lauseenvastikkeita sivulauseiden rinnalla

·        oppii tarkkailemaan suomen ja saamen kielen rinnakkaiskäyttöä yhteisössään ja Pohjois-Suomen medioissa sekä tiedostaa oman roolinsa molempien kielten lukijana, kuulijana ja käyttäjänä.  

 

Keskeiset sisällöt

·        suomenkielisiä tekstikatkelmia, kirjeitä, viestejä, ilmoituksia, mainontaa, kuvia ja äänitteitä, jotka liittyvät lähiympäristöön, luontoon tai muissa oppiaineissa ajankohtaisiin asioihin

·        erityyppistä kirjoittamista, puhetta ja keskustelua edellä mainittujen tekstien, kuvien ja havaintojen perusteella

·        suomen kielen nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden rakenne ja sopiva käyttö sivulauseiden rinnalla

·        kielenkäyttötilanteita, ohjelmaesimerkkejä ja roolipelejä

·        kielen käyttö taiteellisiin tarkoituksiin, esimerkiksi runoudessa, teatterissa ja musiikissa  

 

 

3.  Tekstitaitoa   (SUS3)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        laajentaa sanavarastoaan sekä merkitysten ja ilmaisutapojen hallintaa lukemalla erilaisia ja eri alojen tekstejä

·        oppii referoimaan, pohtimaan ja arvioimaan tilanteita, tapahtumia ja ihmissuhteita sekä luomaan omia sekä kuvailevia että pohdiskelevia kertomuksia ajankohtaisista aiheista, luonnosta ja ihmisistä

·        oppii suunnittelemaan, muokkaamaan, syventämään ja viimeistelemään tekstejään

·        perehtyy kielenhuollon periaatteisiin ja oppii itse huoltamaan ja parantamaan kieltään sanakirjojen ja oppaiden avulla tai saamansa palautteen perusteella. 

 

Keskeiset sisällöt  

·        eri aiheita käsitteleviä artikkeleita ja kaunokirjallisia tekstejä

·        kuvattuja tai kerrottuja tilanteita, ajankohtaisia aiheita kertomusten tai pohdinnan perusteeksi

·        tekstin rakentamisen, viittaamisen ja koossapitämisen periaatteita

·        kielenhuollon keskeisiä periaatteita sekä oikeakielisyysseikkoja opiskelijoiden tuotosten perusteella

·        sanakirjojen, kielioppaiden ja kielineuvonnan haku ja käyttö

 

 

4.  Kielellä vaikutetaan  (SUS4)

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        entistä paremmin selviää suomalaisen yhteiskunnan palvelutilanteista ja julkisista toiminnoista

·        oppii argumentoivaa kirjoittamista ja keskustelua mielipidekirjoitusten ja haastattelujen avulla

·        tutustuu median toimintaan myös kirjoittajan ja toimittajan näkökulmasta; oppii asiaviestintää ja kokoustekniikkaa

·        tiedostaa tele- ja tekstiviestinnän mahdollisuudet, velvoitteet ja rajoitukset, myös oikeudelliselta ja eettiseltä kannalta. 

 

Keskeiset sisällöt

·        virallista kielenkäyttöä epämuodolliseen ja fiktiiviseen verrattuna

·        julkisia palvelutilanteita lähiyhteisössä ja muulla Suomessa sekä kaksikielisyyden vaatimukset niissä

·        informatiivisia ja argumentoivia mediatekstejä sekä sanomalehdistä että radiosta ja televisiosta

·        erityyppisten kokousten kulkua asialistojen ja pöytäkirjojen perusteella

·        esimerkkejä hyvistä ja huonoista tele- ja tekstiviestitavoista      

 

 

5.  Suomen kieli ja kirjallisuus   (SUS5)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        perehtyy pääpiirteittän suomen kielen ja kirjallisuuden kehitykseen niin, että hän on selvillä  suomen yleiskielen suhteesta murteisiin, sukukieliin ja muihin eurooppalaisiin kieliin  

·        havaitsee erot ja erilaiset käyttötarkoitukset murteissa ja yleiskielessä sekä tiedostaa muista kielistä tulevia vaikutteita

·        tutustuu maailmankirjallisuuden tärkeimpiin tyylisuuntiin ja suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin näytteiden avulla sekä osaa jonkin verran analysoida ja hyödyntää niitä kirjoittamisessaan ja keskusteluissa.

 

Keskeiset sisällöt  

·        tärkeimmät piirteet tai kaudet suomen kielen ja kirjallisuuden kehityksestä

·        perustietoutta Suomen sukukielistä, murteista ja muiden kielten vaikutuksesta suomen kieleen

·        joitakin maailmankirjallisuuden tyylisuuntia ja niiden heijastuminen suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin 

·        omavalintainen klassikko ja sen esittely referaattina tai arvosteluna

 

 

6. Kieli, kulttuuri ja identiteetti   (SUS6)

 

Tavoitteet  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee suomen, saamen, ruotsin ja norjan kielten pitkän rinnakkaiselon, kielikiistat ja kielilainsäädännön Pohjois-Suomessa ja Skandinaviassa sekä oppii asennoitumaan myönteisesti kaksi- ja monikielisyyden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin

·        tutustuu sekä saamen- että suomenkielisiin kulttuuri-ilmiöihin ja perinteistietämykseen, oppii suomeksi kertomaan niistä ja analysoimaan niitä

·        tiedostaa kielen, sivistyksen, taiteiden ja identiteetin yhteydet sekä osaa pohdiskella kaksi- ja monikielisyyteen liittyviä seikkoja sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta

·        tutustuu naapurikieliin ja kulttuureihin ja niiden vuorovaikutukseen suomen ja saamen kielten kanssa erityisesti Pohjoiskalotilla.

 

Keskeiset sisällöt  

·        tekstissä, puheessa, tavoissa ja kulttuurissa sekä taiteissa esiintyviä kielellisiä ja muita ilmiöitä, jotka valaisevat suomen kielen ja saamen kielten tilaa ja perinteitä, vuorovaikutusta ja rinnakkaiseloa

·        suomen kielen ja kulttuurin kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä oman kulttuurin ilmiöitä

·        suomen kieli ja kulttuuri taiteissa, kuten runoudessa, musiikissa, teatterissa ja elokuvassa

·        rakennetun ympäristön ja matkailun suhde luontoon ja kestävään kehitykseen

·        muuttoliikkeiden ja kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia kieleen ja kulttuuriin.

 

 

Syventävät kurssit

 

7. Puheviestintää  (SUS7)

 

Kurssi on tavoitteiltaan ja sisällöltään samanlainen kuin äidinkielen ja kirjallisuuden vastaava syventävä kurssi ja se voidaan tarvittaessa integroida siihen saamenkielisten lähtökohdat ja tarpeet huomioon ottaen.

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja argumentoimaan suomeksi vaativissakin tilanteissa ja yhteiskunnallisistakin asioista niin, että hän voi osallistua ajankohtaiseen keskusteluun sekä ikäistensä että muiden kanssa 

·        osaa pitää puheenvuoroja ja lyhyitä esitelmiä ajankohtaisista yhteiskunnallisista tai opintoihinsa ja harrastuksiinsa liittyvistä asioista

·        tiedostaa puhumiseen ja esiintymiseen liittyviä vaatimuksia sekä uskaltaa ja osaa esittää ja perustella mielipiteitään vakuuttavasti ryhmässä ja yleisön edessä.

 

Keskeiset sisällöt

·        puhumisen taitoa ja taidetta sekä esiintymiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja

·        ajankohtaisia, kannanottoja ja mielipiteitä kirvoittavia asioita ja tapahtumia lähiyhteisössä tai medioissa

·        lukio-opiskeluun, esimerkiksi opetussuunnitelman yleisiin aihealueisiin tai valinnaisiin opintoihin liittyviä teemoja

·        opiskelijoiden harrastuksiin liittyviä tapahtumia tai heidän opintojaan ja tulevaisuuttaan koskevia keskustelunaiheita  

 

 

8. Kirjoittamisen taitoa ja taidetta   (SUS8)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu argumentoimaan ja kirjoittamaan tekstilähtöisesti ajankohtaisista tai kirjallisista teemoista, erityisesti saamenkielisen alueen ja kulttuurin näkökulmasta 

·        tottuu jäsentämään ja hiomaan esitystään ja tarkkailemaan kieltään sekä oikeakielisyyden että tyylin ja vaikuttavuuden kannalta

·        saa käsityksen suomalaisen nykykirjallisuuden aiheista ja edustajista sekä ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista teatterissa, runoudessa ja muissa kieleen liittyvissä taidelajeissa ja pystyy jonkin verran myös analysoimaan ja tulkitsemaan niitä.

 

 

 

Keskeiset sisällöt

·        mielipidetekstejä, kuvia, henkilöitä ja tapahtumia kirjoittamisen pohjana

·        kuvailu-, argumentointi-, tyylittely- ja viittauskeinoja

·        kielioppi-, tyyli- ja oikeakielisyysseikkoja tarpeen mukaan

·        katkelmia nykykirjallisuudesta, näytteitä novellistiikasta, runoudesta, kuunnelmista ja näytelmistä

 

 

9.  Moninaisessa ja monikulttuurisessa maailmassa  (SUS9)

 

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        pystyy lukemaan vaikeahkojakin maailmanpolitiikkaan, talouteen, johonkin tieteenalaan tai ympäristöön liittyviä tekstejä sekä tulkitsemaan niihin liittyvää tilastomateriaalia ja kuvitusta

·        kiinnostuu medioiden, kirjallisuuden tai tapahtumien kautta muista vähemmistökulttuureista, Euroopan monikulttuurisuudesta ja identiteettikysymyksistä

·        uskaltaa ottaa kantaa ajankohtaisiin ongelmiin omista lähtökohdistaan sekä sanan ja ehkä taiteenkin avulla esittää ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja tunteitaan maailman tapahtumista

·        tietää jotakin kääntämiseen ja tulkitsemiseen liittyvistä ongelmista ja välineistä sekä on jonkin verran itsekin kokeillut kääntämistä tai tulkkausta saamen kielestä suomeksi tai päinvastoin.  

 

Keskeiset sisällöt 

·        maailmanmenoon liittyviä ajankohtaisia artikkeleita, ohjelmia ja tapahtumia

·        tekstejä, televisio-ohjelmia tai tutkimuksia muista vähemmistökansoista ja kulttuureista 

·        vähemmistöt ja vähemmistökulttuurit politiikassa, talouselämässä ja taiteissa

·        apuneuvoin helpohko käännös- tai tulkkaustehtävä ajankohtaisesta tekstistä, kertomuksesta, puheesta, ilmoituksesta tai tapahtumasta yksilöllisenä projektina tai parityönä

 

 

 

 

 

 

 


5.3.9   Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi viittomakielisille  

 

Opetuksen yleisenä tavoitteena on opiskelijan kielellisen kehityksen tukeminen siten, että

·        hän saavuttaa korkeatasoisen kaksikielisyyden

·        hän voi toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että viittomakielisessä yhteisössä.

 

Suomi viittomakielisille -oppiaineessa opetuksen yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin suomea äidinkielenään opiskeleville opiskelijoille ottaen huomioon viittomakielisen opiskelijan kuulovamman aste, viittomakielen merkitys ensikielenä sekä viittomakielen ja suomen kielen kehityksen vaiheet ja häiriöt. 

Suomen kielen tavoitteet perustuvat suomi äidinkielenä -oppimäärään. Tekstit ja kirjallisuus tulee valita siten, että ne tuovat esille myös viittomakielisen yhteisön, sen historian, kulttuurin ja perinteet.  

Suomi viittomakielisille -oppimäärä tulee laatia suomi äidinkielenä ‑oppimäärän pohjalta painottaen viittomakielisen opiskelijan yksilöllisiä tarpeita.

 

                      Opetuksen tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti myös suomen kielellä 

·        oppii ottamaan vastaan suomenkielellä esitettyjä ajatuksia, muodostamaan omia mielipiteitä ja perustelemaan niitä eri viestintätilanteiden vaatimalla tavalla

·        tuntee erot suomen kielen ja viittomakielen rakenteiden välillä

·        oppii tuottamaan selkeää suomen kieltä sekoittamatta siihen viittomakielen rakenteita

·        kehittyy erilaisissa viestintätilanteissa aktiiviseksi viestijäksi suomea äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa 

·        suunnittelee ja kehittää kirjallista esitystään

·        tuntee viittomakielisen yhteisön eri kielenkäyttäjäryhmät ja ottaa huomioon vastaanottajan omassa viestinnässään

·        oppii käyttämään erilaisia teksti- ja verkkoympäristöjä hyväkseen ja on vuorovaikutuksessa v